keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Pullakuskit ja "maailman toiseksi parasta pullaa"

Olen kuullut kerran, jos toisenkin, että teen vallan erinomaista pullaa. Otsikon mukaisesti se voi olla maailman toiseksi parasta, niin jokaiselle jää sitten itselleen se maailman parhaan pullan leipojan titteli :). Ja kaikille tiedustelijoille olen sanonut, että reseptini on suoraan Sunnuntai -vehnäjauhopussin kyljestä; ei sen kummempaa. Mutta silti pullani maistajat ovat todenneet, että jotain eritysitä siinä täytyy olla. Niinpä nyt ajattelin kirjoittaa aiheesta ihan oman kirjoituksen; pääsee sitten jokainen halukas siitä vertaamaan omaan taikinaansa, että missä tekee eri tavalla ja kannattaako tapaa lähteä muuttamaan. Ohje on yksityiskohtainen, joten aikaisempaa kokemusta pullan leipomisesta ei tarvita. Tällä pitäisi jokaisen "leipuri hiivan" pärjätä :D.



Leivontavälineenä minulla on ikivanha (= reilusti yli 20 v.) Kenwood yleiskone, joka tekee raskaimman työn, eli taikinan vaivaamisen puolestani. Olen pelännyt jo vuosia sen pettävän, mutta vielä se vain jotenkin pelittää. Sinne vain nakkelen aineksia pyörimään ja avot; pullataikina on valmis :D. Aineksina käytän aina tuorehiivaa, jos vain saatavilla, ja ehdottomasti Sunnuntai -jauhoa (tämä ei ole mainos, mutta en vain luota muihin jauhoihin ;)). Muut jauhot siis varmaan toimivat ihan yhtä hyvin, mutta minä leivon Sunnuntailla. Kardemummana käytän vaihdellen itse siemenistä sähköisellä kahvimyllyllä jauhettua (huhmarellakin olen yrittänyt jauhaa, mutta siemenet ovat todella kovia) tai sitten kaupasta ostettua valmisjauhetta. Siemenet olen tuotuttanut ystävien matkassa Dubaista ja ne on ensin kuorittava, eli poistettava se olkimainen "siemenkota", minkä sisällä siemenet ovat. Näillä ei ole muuta eroa, kuin että juuri jauhetussa on enemmän makua.

Resepti (ainekset voi puolittaa, jos ei tee näin isoa taikinaa):
1 l maitoa
100 g hiivaa (kaksi palaa) tai 4 pussia kuivahiivaa
2 tl suolaa
4 dl sokeria
n. 1-2 rkl kardemummaa (määrä ei ole kovin tarkka, eli maun mukaan)
2 kananmunaa
28 dl vehnäjauhoja ( 2 litraa ja 8 dl)
400 g margariinia (Sunnuntai) tai voita

Pullan päälle margariinia tai voita ja hienoa sokeria

Lämmitä neste n. 37 asteiseksi (itse teen sen mikrokulhossa; ensin lämmitän osan ja jos tulee liian kuumaa, lisään osan kylmää jne. niin, että saan lopulta koko määrän sopivan lämmintä nestettä). Kuivahiivaa käytettäessä on nesteen oltava 40 asteista. Kaada neste riittävän isoon kulhoon (pullataikina turpoaa melkoisesti ja jauhotkin vie tilaa) tai yleiskoneen kulhoon. Lisää hiiva ja huolehdi, että se liukenee kokonaan (sen voi lisätä varmuuden vuoksi ensin pienempään nestemäärään ja liuottaa siihen ja sitten lisätä loppu neste). Lisää sokeri, suola ja kardemumma ja vatkaa kevyesti sekaan munat.

Lisää jauhoja pienissä määrissä (alkuun hiukan enemmän ja sitten muutama desi kerrallaan) ja anna yleiskoneen käydä tai vaivaa taikinaa käsin. Vaikka jauhojen hidas lisääminen tuntuu työläältä, on se helpompaa, kuin isomman jauhomäärän kerralla sekoittaminen taikinaan. Kun olet lisännyt vajaan 2,5 l jauhoja ja vaivannut taikinan tasaiseksi, lisää huoneenlämpöinen rasva muutamaan osaan pilkottuna taikinaan ja vaivaa tasaiseksi. Sitten vain hiljotellen loput jauhot sekaan ja vaivaus niin kauan, että taikina irtoaa hyvin vuoan reunoista tai sormista (malta vaivata riittävän pitkään, niin saat taikinaan sitkoa). Jos taikina on kovin löysää, voit lisätä hiukan jauhoja (isoon taikinaan korkeintaan 2 dl). Olen itse huomannut, että jauhojen määrä ei ole aivan vakio, sillä jauhojen kosteus ja koostumus vaihtelee. On siis vain luotettava näppituntumaan. Tällä kertaa taikinasta tuli melko löysää; vaikeuttaa pullien pyörittämistä, mutta maku on edelleen erinomainen :D. Anna sitten taikinan turvota liinan alla n. 30 min (voi olla hiukan ylikin)



Kaada turvonnut taikina leivonta-alustalle tai pöydälle, jossa on ripoteltuna jauhoja (estää taikinan tarttumisen alustaan). Vaivaa taikinasta ilmat pois siten, että se tiivistyy (löysää taikinaa voi ensin käännellä keskelle).



Sitten vain pullia pyörittämään. Ulkonäöllä ei tässä ole niin väliä, eli ihan omien taitojen ja maun mukaan :). Hyviä niistä tulee joka tapauksessa. Minä leikkaan ensin taikinamöykystä pitkän pötkön ja siivutan sen sopivan kokoisiksi paloiksi ja pyörittelen ne jauhojen kanssa tai ilman jauhoja pulliksi. Jauhoja tarvitaan siis löysän taikinan kanssa. Pullan koko vaihtelee, joten sen voit itse määrittää; sillä tavoin, että pulla on sopivan kokoinen kämmenen kuppiin ja saat sitä pyöriteltyä alustaa vasten. Kämmen on löyhästi pullan ympärillä ja pulla pyörii siellä kämmenen ja alustan välissä, kun liikutat kämmentä pyörivällä liikkeellä. Laita pyörittämäsi pullat leivinpellille (jätä hiukan rakoa turpoamisvaraksi pullien väliin) ja peitä liinalla kohoamaan n. 30 min. Itse pyörittelen ensin kaksi pellillistä valmiiksi ja laitan sitten uunin jo lämpenemään 230 asteeseen.



Kun pullat ovat kohonneet, ne voidellaan rikotulla kananmunalla (riko muna kuppiin ja sekoita vaikka haarukalla hiukan rakennetta rikki). Jos haluat, että munan rakenne on liukoisempaa, lisää sekoitusvaiheessa hippunen suolaa (ammattilaisten vinkki, jonka olen jostain kuullut).



Voitelun jälkeen paina peukalolla jokaiseen pullaan keskelle kolo reilusti pohjaan saakka kuitenkin rikkomatta kolon pohjaa. Lisää koloon n. 1 tl voita tai margariinia (voit leikata margariinista n. 1 cm paksun siivun ja polkkoa sen n. 1 cm x 1 cm kokoisiksi paloiksi. Siitä on helpo lisätä. Laiskuuttani yleensä vain leikkaan siivun ja nitistän siitä peukalon päällä sopvan määrän, jonka painan pullan koloon. Päälle ripotan lusikalla n. teelusikallisen hienoa sokeria.



Paista pullia uunin keskitasolla 230 asteessa 8 minuuttia (ei yhtään enempää). Pullat jäävät melko vaaleiksi, mutta kypsyvät vielä hiukan sisältä kuumalla pellillä. Jos paistaa liikaa, niin pulla kuivuu. Saman tekee liian tiivis taikina. Ja jos vielä yhdistää nämä kaksi asiaa samaan taikinaan, saa kyllä ihan hyviä pullia, mutta ne kuivuvat melko nopeasti. Tämäkin on tietty makuasia, joten jokainen leipuri voi tehdä oman mielen mukaan ;).



Kun olin nuori, kuuntelin radiosta lempiohjelmaani, "Pullakuskit". Siinä aina lopussa sanottiin; "It´s the end of the show, you know, Pullakuskit". Nyt tuo pullakuskit -sana sai ihan uuden konkreettisen merkityksen: Näistä pullista vain pieni osa jäi kotiin syötäväksi ja 60 pullaa pakkasin valmiiksi pusseihin ja toimitin omien pullakuskieni, Suvin ja Teemun, huolehtivaisessa kyydissä mummulaan Yli-Iihin. Uunin jälkilämmöllä paistoin vielä mustikkatiikerikakun omalla reseptillä ja sekin lähti matkaan. Mustikkatiikerikakun mausta en voi sanoa mitään, sillä tein sellaista ensimmäistä kertaa ja itse reseptiä muokkaillen. Kaipa määränpäästä olisi kuulunut moitteita, jos lopputulos ei olisi maistunut :D. Onnellisia leivontahetkiä kaikille <3!


4 kommenttia:

  1. Paljastat salasi koko maailmalle! <3 Voisi itsekin koittaa nyt, kun on tarkat ohjeet. Teemu joutuisi vain vaivauspuuhiin, kun meiltä ei tuommoista masiinaa löydy. Tai ehkä piipahdan sinne vaivailemaan ;)
    Ps. Kakku oli oikein maukasta, täältä vaan taitaa löytyä pari sunnenpullien rikkumatonta kannattajaa, joten pullat hupenivat nopeaan tahtiin. Älä huoli, sain sujautettua suurimman osan silti pakkaseen! ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin paljastaa "salat", niin kaikki pääsevät itse leivontapuuhiin. Toivoisinkin, että leivontataito siirtyisi seuraavalle sukupolvelle :D. Toki meille saa tulla sekä leipomaan, että maistelemaan valmiita tuotoksia; voidaan sitten kahvitella yhdessä :).

      Hyvä, että pidit mummun ja papan puolia ja jäi heillekin hiukan pullaa varastoon. Tarkoitus olikin kyllä, että kesän mummulavierailijat saavat herkkuja kahvin seuraksi, niin säästyy hiukan mummulta leivontavaivaa ;).

      Poista
  2. Mun anoppi tekee muuten samalla tavalla, mutta nesteenä vichy- vettä. Kannattaa kokeilla tulee tosi tosi hyviä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hauskalta. Tuota voisi kokeilla vaikka nyt ensi alkuun vappumunkeissa :).

      Poista